Ellenin Virtuaalihevoset järjestää epävirallisen kilpailuharjoituksen 3.6.2010. Mikäli osallistujia saadaan tarpeeksi, voidaan vastaavia harjoituksia alkaa pitää useamminkin! :) Luokat ovat suunnattuja erityisesti shetlanninponeille, sekä nuorille ja aloitteleville hevosille, mutta niihin ovat tervetulleita kaikki.
Luokat:
Luokka 1: Helppo raviohjelma
Luokka 2: Helppo C:2
Luokka 3: KN Special
Luokka 4: Helppo B:3
max. 3 suoritusta / luokka / ratsastaja
yksi hevonen saa mennä kahdessa luokassa päivän aikana
Tulokset arvotaan arvontakoneella ja linkki tuloksiin julkaistaan tämän tekstin yhteydessä.
Osallistumiset kommentti-toiminnon avulla alapuolelle seuraavassa muodossa:
Luokka 1: Helppo raviohjelma
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Luokka 2: Helppo C:2
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Luokka 3: KN Special
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Luokka 4: Helppo B:3
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Ratsastaja (mahd. Seura) - Hevonen
Eli kopioi koko osallistujalista edelliseltä osallistujalta viestiisi ja täytä siihen omat tietosi, näin osallistujalista pysyy kokoajan päivitettynä!
lauantai 29. toukokuuta 2010
perjantai 14. toukokuuta 2010
Mellu BEST IN SHOW Ponitila Adinan näyttelyissä!
Tätä päivää en olisi kyllä uskonut Mellun kanssa näkeväni!
Matkasimme 6.5. Ponitila Adinaan näyttelyihin, mukana oli Mellun lisäksi shettikset Xena, Riggins ja Serena. Mellun luokka oli avoinna kaikille welsh-sektioille, sukupuolesta riippumatta. Kehässä olikin laaja kirjo eri sektioiden edustajia, mutta ympärilleni katsellessa tulin siihen tulokseen, että olemme todella kovassa seurassa. Niinpä en ollut uskoa korviani, kun Mellu nimettiin arvosteluissa luokkavoittajaksi! Kakkossijan otti todella kaunis Welsh Mountain tamma Dryswllyn Eiliw ja kolmanneksi luokassa tuli welsh cob tamma Riverton Eirian.
Sanomattakin oli siis selvää, että olin enemmän kuin tyytyväinen pelkästään luokkavoittoon, ja BIS-kehään menimmekin toiveissa lähinnä irtoSERT, jolloin olisimme vain yhden sertin päässä Champion arvonimestä. Hymyni leveni kehässä kävellessä korviin saakka joka kerta, kun tuomari pudotti kanssakilpailijoita ulos kehästä. Mutta kun jäljellä oli vain viisi ponia hymyni vaihtui varmaankin lähinnä epäuskoiseen irvistykseen, kun päätuomarina ollut Kata P. osoitti Mellua ja totesi sen olevan koko näyttelyn Best In Show. Kotiin viemisinä oli siis luokkavoiton (LKV1) lisäksi MVA-sert ja koko näyttelyn kauneimman BIS1-titteli.
Päiväämme täydensivät Serenan, Xenan ja Rikun LKV3-sijat. Tammamme olivat myös ehdolla irtoSERTeille, mutta jäivät tällä kertaa ilman. Joka tapauksessa kaikki tallimme ponit olivat jälleen LKV-sijoilla, joten siinä mielessä voin olla shettiksienikin suorituksiin varsin tyytyväinen.
Kakkukahvithan sitä piti sitten seuraavana päivänä järjestää (tai no, kakun hain konditoriasta ja pistin tallityttöni keittämään kahvia...), koska suoraan sanoen en edes muista milloin omistuksessani oleva poni olisi edellisen kerran yltänyt BIS-sijoille näyttelyissä!
Matkasimme 6.5. Ponitila Adinaan näyttelyihin, mukana oli Mellun lisäksi shettikset Xena, Riggins ja Serena. Mellun luokka oli avoinna kaikille welsh-sektioille, sukupuolesta riippumatta. Kehässä olikin laaja kirjo eri sektioiden edustajia, mutta ympärilleni katsellessa tulin siihen tulokseen, että olemme todella kovassa seurassa. Niinpä en ollut uskoa korviani, kun Mellu nimettiin arvosteluissa luokkavoittajaksi! Kakkossijan otti todella kaunis Welsh Mountain tamma Dryswllyn Eiliw ja kolmanneksi luokassa tuli welsh cob tamma Riverton Eirian.
Sanomattakin oli siis selvää, että olin enemmän kuin tyytyväinen pelkästään luokkavoittoon, ja BIS-kehään menimmekin toiveissa lähinnä irtoSERT, jolloin olisimme vain yhden sertin päässä Champion arvonimestä. Hymyni leveni kehässä kävellessä korviin saakka joka kerta, kun tuomari pudotti kanssakilpailijoita ulos kehästä. Mutta kun jäljellä oli vain viisi ponia hymyni vaihtui varmaankin lähinnä epäuskoiseen irvistykseen, kun päätuomarina ollut Kata P. osoitti Mellua ja totesi sen olevan koko näyttelyn Best In Show. Kotiin viemisinä oli siis luokkavoiton (LKV1) lisäksi MVA-sert ja koko näyttelyn kauneimman BIS1-titteli.
Päiväämme täydensivät Serenan, Xenan ja Rikun LKV3-sijat. Tammamme olivat myös ehdolla irtoSERTeille, mutta jäivät tällä kertaa ilman. Joka tapauksessa kaikki tallimme ponit olivat jälleen LKV-sijoilla, joten siinä mielessä voin olla shettiksienikin suorituksiin varsin tyytyväinen.
Kakkukahvithan sitä piti sitten seuraavana päivänä järjestää (tai no, kakun hain konditoriasta ja pistin tallityttöni keittämään kahvia...), koska suoraan sanoen en edes muista milloin omistuksessani oleva poni olisi edellisen kerran yltänyt BIS-sijoille näyttelyissä!
torstai 13. toukokuuta 2010
Kapu ja Sissi rahoille KK Huolettomassa!
Kapu ja Sissi juoksivat tänään KK Huolettoman ponilähdössä. Lähtö oli 1600m ryhmäajo A-poneille, joiden ennätys oli 2.40,0 tai hitaampi. Sissin kärryille olin pestannut Salliksen, joka oli aikaisemmin ajanut muutamia lähtöjä kilpaa omilla poneillaan. Luonnollisestkin Sallis istui ensimmäistä kertaa Sissin kärryille lähdessään lämmittelemään tammaa, sillä vain lahjattomat treenaa...
Itse lähtö meni ihan kohtuullisesti, koko 12 ponin porukka eteni tasaisena joukkona, eikä ketään oikeastaan kiinnostanut lähteä ajamaan kunnon vauhteja. Tosin, rata olikin sen verran pehmeässä kunnossa, että ennätysvauhteja ei siinä ainakaan meidän poneilla olisi ajettu. Hidas alkuvauhti suosikin hitaimpia lähtöön ilmoitettuja poneja..
Sissi otti yhden laukan suunnilleen kilometrin kohdalla ja se meinasi mennä melkein pitkäksi, mutta Sallis sai sen kuitenkin äkkiä alas. Sissi ja Sallis ehtivät kuitenkin tippua porukasta montakymmentä metriä, mutta Sissi väläytteli vaihteeksi vähän juoksijan lahjojaan ja otti porukan nopeasti kiinni. Toisen laukan Sissi otti sitten tapansa mukaan viimeisessä kaarteessa, mutta sen Sallis sai onneksi hienosti alas ilman suurempia ongelmia.
Loppusuoralla olikin varsin hauska tilanne, kun koko matkan tasaisesti jolkottanut Kapu ja vielä hieman epätasaisesti kulkenut Sissi taistelivat rinta rinnan viimeisistä rahoista. Sissi kulki toista ja Kapu kolmatta rataa toisessa parissa... Kapu oli varsin hyvän tuntuinen, mutta en käskenyt sitä oikeastaan ollenkaan, koska pelkäsin Sissin kaatuvan laukalle mikäli rupeaisimme kovasti kilpailemaan. Maaliin tultaessa eroa olikin vain puoli sekunttia, Sissin ja Salliksen hyväksi. Molemmat siis kuitenkin pääsivät rahoille ja vaikka ennätyksistä jäätiinkin paljon olin varsin tyytyväinen ponien suorituksiin :)
Itse lähtö meni ihan kohtuullisesti, koko 12 ponin porukka eteni tasaisena joukkona, eikä ketään oikeastaan kiinnostanut lähteä ajamaan kunnon vauhteja. Tosin, rata olikin sen verran pehmeässä kunnossa, että ennätysvauhteja ei siinä ainakaan meidän poneilla olisi ajettu. Hidas alkuvauhti suosikin hitaimpia lähtöön ilmoitettuja poneja..
Sissi otti yhden laukan suunnilleen kilometrin kohdalla ja se meinasi mennä melkein pitkäksi, mutta Sallis sai sen kuitenkin äkkiä alas. Sissi ja Sallis ehtivät kuitenkin tippua porukasta montakymmentä metriä, mutta Sissi väläytteli vaihteeksi vähän juoksijan lahjojaan ja otti porukan nopeasti kiinni. Toisen laukan Sissi otti sitten tapansa mukaan viimeisessä kaarteessa, mutta sen Sallis sai onneksi hienosti alas ilman suurempia ongelmia.
Loppusuoralla olikin varsin hauska tilanne, kun koko matkan tasaisesti jolkottanut Kapu ja vielä hieman epätasaisesti kulkenut Sissi taistelivat rinta rinnan viimeisistä rahoista. Sissi kulki toista ja Kapu kolmatta rataa toisessa parissa... Kapu oli varsin hyvän tuntuinen, mutta en käskenyt sitä oikeastaan ollenkaan, koska pelkäsin Sissin kaatuvan laukalle mikäli rupeaisimme kovasti kilpailemaan. Maaliin tultaessa eroa olikin vain puoli sekunttia, Sissin ja Salliksen hyväksi. Molemmat siis kuitenkin pääsivät rahoille ja vaikka ennätyksistä jäätiinkin paljon olin varsin tyytyväinen ponien suorituksiin :)
perjantai 7. toukokuuta 2010
Pienen pieni vahinko...
Kävimme tänään Sissin kanssa harjoittelemassa valjakkoajoa Virtuaalitalli Dein maastoissa ja Serena lähti matkaseuraksi totuttautumaan matkustamiseen ja vieraisiin paikkoihin. Serenalle oli varattu Deistä oma tarha, mihin se pääsi jaloittelemaan sillä aikaa kun me olimme Sissin ja groomimme kanssa tutustumassa maastoreitteihin.
Takaisin tullessamme Sissi ei kuitenkaan ollut tarhassaan ja nopean puhelinsoiton jälkeen minulle selvisi, että Leandra tai kukaan hänen työntekijöistään ei ollut Serenaa mihinkään siirtänyt, eikä sen pahemmin nähnytkään. Niinpä meidän ei auttanut muuta kun lähteä kiertämään Dein tiluksia ja etsimään nuorta mustaa tammaamme kymmenien muiden ponien joukosta.
Varttitunnin etsintöjen jälkeen Serena löytyi jokseenkin huonosta paikasta, sillä Leandran Blackmailer Dei oli parhaillaan tarhassaan astumassa meidän vasta kaksi vuotiasta ponineitiä. Täysin arvoitukseksi jäi, että miten Serena oli ensin päässyt ulos omasta tarhastaan ja sitten vielä sisälle "Lakun" tarhaan. Onni onnettomuudessa kuitenkin oli, että kyseessä oli ykköspalkinnon kantakirjaori, joka on myös suvullisesti Serenalle sopiva.
Tällä hetkellä emme siis voi muuta kuin odotella ensimmäistä ultrausta. Eihän kaksivuotiaiden ponien astuttaminen ulkomailla mitenkään tavatonta ole, mutta silti henkilökohtaisesti pidän Sepua aivan liian nuorena. Mutta noh, palataan asiaan kunhan saamme tietää onko siellä edes mitään möykkyä kasvamassa...
Takaisin tullessamme Sissi ei kuitenkaan ollut tarhassaan ja nopean puhelinsoiton jälkeen minulle selvisi, että Leandra tai kukaan hänen työntekijöistään ei ollut Serenaa mihinkään siirtänyt, eikä sen pahemmin nähnytkään. Niinpä meidän ei auttanut muuta kun lähteä kiertämään Dein tiluksia ja etsimään nuorta mustaa tammaamme kymmenien muiden ponien joukosta.
Varttitunnin etsintöjen jälkeen Serena löytyi jokseenkin huonosta paikasta, sillä Leandran Blackmailer Dei oli parhaillaan tarhassaan astumassa meidän vasta kaksi vuotiasta ponineitiä. Täysin arvoitukseksi jäi, että miten Serena oli ensin päässyt ulos omasta tarhastaan ja sitten vielä sisälle "Lakun" tarhaan. Onni onnettomuudessa kuitenkin oli, että kyseessä oli ykköspalkinnon kantakirjaori, joka on myös suvullisesti Serenalle sopiva.
Tällä hetkellä emme siis voi muuta kuin odotella ensimmäistä ultrausta. Eihän kaksivuotiaiden ponien astuttaminen ulkomailla mitenkään tavatonta ole, mutta silti henkilökohtaisesti pidän Sepua aivan liian nuorena. Mutta noh, palataan asiaan kunhan saamme tietää onko siellä edes mitään möykkyä kasvamassa...
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Mellun kuulumisia
Mellu on yllättänyt minut monellakin tapaa muutettuaan meille. Ensinäkin, Melluanneli on osoittanut olevansa tosi kiva "tätiratsu". Semmonen sopivan tasainen, että kyydissä pysyy ja siellä on kiva olla. Toistaiseksi ollaan kyllä tyydytty hikoilemaan ihan vain kotikentällä, mutta kyllä tästä olisi tarkoitus joku päivä valmennuksiin ja miksei kilpailuihinkin kyetä.
Selvästi enemmän olemme kyllä keskittyneet tasaiseen menoon tasaisella kentällä, eli kouluratsasteluun. En ihan tajua että miten näin pienen ponin kanssa pitäisi kyetä hyppäämään metrin korkuisia esteitä. Kasikympissäkin allekirjoittanut pistää silmät kiinni ja sukeltaa eteenpäin kolme metriä ennen estettä toivoen että Mellu tietää mihin kohti ois tähdättävä. Mutta ehkäpä tämä tästä, kovasti Mellun kapasiteettia ja tyyliä esteillä on kehuttu. Jostain kumman syystä siis vain Mellun tyyliä.. Mutta no, selvisin minä aikoinani 140cm luokistakin, joten kaipa tähän touhuun olisi jotain ryhtiä saatava.
Niin ja tosiaan Mellu on myös yllättänyt positiivisesti näyttelykehissä. Heti ensimmäisistä näyttelyistä kotiintuomisina oli Welsh C tammojen luokasta kakkossija ja irtoSERT! Sitä seurasikin sitten pari hylkyä ihan omistajan tyhmyydestä johtuen, mutta 30.4. olimme uudestaan sijoilla kaikille ponitammoille avoimessa luokassa, sieltä tuloksena oli LKV4. Uskon ja toivon, että kyllä me Mellun kanssa vielä ainakin Champion arvonimi saavutetaan :)
Selvästi enemmän olemme kyllä keskittyneet tasaiseen menoon tasaisella kentällä, eli kouluratsasteluun. En ihan tajua että miten näin pienen ponin kanssa pitäisi kyetä hyppäämään metrin korkuisia esteitä. Kasikympissäkin allekirjoittanut pistää silmät kiinni ja sukeltaa eteenpäin kolme metriä ennen estettä toivoen että Mellu tietää mihin kohti ois tähdättävä. Mutta ehkäpä tämä tästä, kovasti Mellun kapasiteettia ja tyyliä esteillä on kehuttu. Jostain kumman syystä siis vain Mellun tyyliä.. Mutta no, selvisin minä aikoinani 140cm luokistakin, joten kaipa tähän touhuun olisi jotain ryhtiä saatava.
Niin ja tosiaan Mellu on myös yllättänyt positiivisesti näyttelykehissä. Heti ensimmäisistä näyttelyistä kotiintuomisina oli Welsh C tammojen luokasta kakkossija ja irtoSERT! Sitä seurasikin sitten pari hylkyä ihan omistajan tyhmyydestä johtuen, mutta 30.4. olimme uudestaan sijoilla kaikille ponitammoille avoimessa luokassa, sieltä tuloksena oli LKV4. Uskon ja toivon, että kyllä me Mellun kanssa vielä ainakin Champion arvonimi saavutetaan :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)